ALMANAKKA 12/98
Yleiskorotus tammikuussa
Yleiskorotus tammikuussa
Valtion virkamiesten palkkaustaulukot 1.1.1999 ovat näkyvissä henkilöstöosaston kotisivulla osoitteessa http://www.hatk.helsinki.fi/henkos/ kohdassa Linkkejä (Helmi-tekstipankki -otsikon alla).
Helsingin yliopiston yleinen työehtosopimus ja Helsingin yliopiston atk-alan henkilökuntaa koskeva työehtosopimus palkkahinnoitteluliitteineen 1.1.1999 ovat näkyvissä henkilöstöosaston kotisivulla kohdassa Neuvottelutoimi/Palvelussuhdeasiat/1. Virka- ja työehtosopimukset.
Virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan myös työehtosopimusten piiriin kuulumattomien työsopimussuhteisten palkkauksiin.
Suomessa EY-tuomioistuimen tuomiota on tulkittu siten, että EU-maiden julkishallinnossa palveltu aika otetaan hyväksi ikälisiin oikeuttavaksi ajaksi. Jos sinulla on jossakin EU-maassa julkisen hallinnon palvelua, toimita kirjallinen pyyntö asianomaisen palvelun hyväksiottamisesta ikälisiin asianomaiseen palkanlaskentatiimiin (JP 33).
EU-maissa palvellut ajat otetaan huomioon ikälisiin myös ajalta ennen asianomaisen EU-maan EU:iin liittymistä.
Tässä asiassa nopea reagoiminen kannattaa, sillä virkamieslain mukaan: "Virkamies, joka katsoo, ettei viranomainen ole antanut hänelle palvelussuhteesta johtuvaa taloudellista etuutta sellaisena kuin se olisi hänelle suoritettava, saa tehdä asiasta oikaisuvaatimuksen kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana suoritusten olisi pitänyt tapahtua".
Siirtymävaiheessa 1.1.1999-21.12.2001 palkat, palkkiot ja apurahat maksetaan valtionhallinnossa ja myös Helsingin yliopistossa asianomaisen pankkitilille markkoina. Jos palkansaaja haluaa 1.1.1999 jälkeen saada rahansa euroina, on se mahdollista. Siitä on kunkin sovittava itse pankkinsa kanssa.
Edellä sanotun mukaisesti vuoden alusta postitse saamassasi palkkalaskelmassa palkka ilmoitetaan luonnollisesti markkoina. Tämän lisäksi maksettu nettopalkka näkyy palkkalaskelmassa myös euroina 1.1.1999 lukien.
Lisätietoja EU- ja euro-asioista antavat palkanlaskentatiimit sekä allekirjoittanut.
Pertti Hyvärinen
toimistopäällikkö
henkilöstöosasto
Eläinlääketieteellisen tiedekunnan Saaren yksikkö järjesti 20.11. henkilökunnalleen työsuojelupäivän, jonka aikana perehdyttiin työyhteisön kehityskeskusteluihin, näyttöpääte-ergonomiaan ja työntekijöiden ryhmäkuntoutuksen kokemuksiin ja mahdollisuuksiin. Työsuojelupäivän päätti Saaren yksikössä vakiintuneeksi käytännöksi muodostunut koko henkilökunnan yhteinen viikkopalaveri.
Työsuojeluvaltuutettu Pirkko Olkkosen mukaan yliopiston henkilöstöosaston ja työsuojeluvaltuutettujen periaatteena on, että Helsingin ulkopuolella sijaitsevat yliopiston toimipisteet käydään työsuojelullisesti perusteellisesti läpi kerran vuodessa erityistarpeiden ohella. - Lisäksi tällaiset yksikön omasta aloitteesta syntyvät työsuojelupäivät ovat ilahduttava asia. Parhaimmillaan näitä työsuojelupäiviä on yliopiston yksiköissä ollut kymmenkunta vuodessa, mutta ennemmänkin saisi olla. Työsuojelupäivän järjestämiseksi ei tarvita mitään ihmeempiä kommerverkkejä, yhteydenotto oman alueen työsuojeluvaltuutettuun riittää järjestelyjen aloittamiseksi.
Vuoden 1998 työsuojelupalkinnon Lammin biologisen aseman kanssa jakanut Saaren yksikkö oli halunnut sisällyttää työsuojelupäiväänsä myös yksikön kehityskeskusteluja tukevan osion. Vs työsuojelupäällikkö Kari Lajusen esittämän videon pohjalta käydyssä keskustelussa todettiin, että tunne yhteisten keskustelujen tarpeesta on kaikilla, mutta kiire tuppaa viemään niiltä ajan tukka putkella juoksemiseen. Samalla arvioitiin kuitenkin, että nouseva työn laatu tekee lopulta kehittämiskeskustelutkin helposti toteutettaviksi, vaikka niiden alkuunpaneminen olisikin työlästä.
Akateeminen Laulu ja Töölö Brass esittävät Seppo Murron johdolla perinteisiä joululauluja sekä eurooppalaista joulumusiikkia.
Liput 50 mk (opiskelijat 30 mk) tuntia ennen ovelta.
Jos vuosilomaa pidetään 28.12.1998-2.1.1999 eli viikko nro 53, kuluu vuosilomapäiviä yhteensä 5 päivää (28.12., 29.12., 30.12., 31.12.1998 ja 2.1.1999). Nämä viisi vuosilomapäivää eivät myöskään ole irtopäiviä.
Jos vuosilomaa pidetään 4.-9.1.1999 eli viikko nro 1, kuluu vuosilomapäiviä yhteensä 5 päivää (4.1., 5.1., 7.1., 8.1. ja 9.1.). Nämä viisi vuosilomapäivää eivät ole irtopäiviä.
Vuosilomaohjeet löytyvät Valtion virka- ja työehdot 1998-1999 -julkaisusta sivuilta 204-261. Lisätietoja vuosiloman laskemisesta saa tiedekuntasihteereiltä ja henkilöstöosastosta Ritva Laiholta puh. 191 22289 ja Tarja Nikulalta puh. 191 22258.
Tekninen osasto pyytää laitoksia ilmoittamaan yhteistyökumppanille numeromuutoksista. Erityisesti muuttuneiden telefax-numeroiden tiedotus on ainoa tapa saada sanomat perille.
Toivomme, että laitokset tilittäisivät käteiskassaennakonsa ja käteismyyntinsä viimeistään 18.12.1998. Nämä tilitykset voi lähettää/tuoda ennakolta tarkastettaviksi, jolloin asioiminen kassassa nopeutuu. Lisätietoja asiasta antaa osastosihteeri Tuula Salin, puh. 191 22261.
Esityksen tehneet kasvatustieteen opiskelijat perustelivat esitystään seuraavasti:
"Ilse on vankkumattomalla ammattitaidollaan toiminut aktiivisesti opetuksen kehittämisen parissa ja oman työnsä kriittisenä arvioijana. Hän on antanut monilla kursseillaan hyvät eväät opiskelijan tiedolliseen ja taidolliseen kehittymiseen. Hän on opetuksessaan motivoinut opiskelijoita tekemään parhaansa niin, että jokainen voi olla omasta työstään ylpeä. Lisäksi hän on pyrkinyt kehittämään kasvatustieteilijän ammattiylpeyttä ja oman osaamisen arviointia ja arvostamista."
Takana neljännesvuosisata yliopistolla - eläkepäivät menossa.
Lauluntekijä, laulaja Jose Felicianoa mukaillen:.."toiset sai mun itkemään, toiset nauruun heräämään, jäljen jätti jokainen"...
Febe Virolainen
Kymmenvuotista taivaltaan juhlivan yksikön henkilökunta piipahti marraskuun alussa Helsingissä. Päivän tiivis ohjelma muodostui yhdeksästä vierailukohteesta keskustakampuksella ja Viikissä.
- Helsingissä tajuaa paremmin myös yliopistoyhteisön laajuuden. Hauska kontrasti muodostui, kun siirryttiin museosta kehittämisosastolle, jossa suunnitellaan tulevaisuuden EU-hankkeita. Mukavaa oli myös kun puhelinäänet saivat kasvot: tapasimme henkilöitä, jotka huolehtivat palkkojemme ja laskujemme maksamisesta, Kesonen kertoo.
Oppaina toimivat helsinkiläisten lisäksi mikkeliläisten "omat etätyöntekijät" valtiotieteellisessä tiedekunnassa ja Viikissä. Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa Viikin Foodcentren kanssa.
Suomessa tutkimusvilppejä ja eriasteisia vilpin tai epäeettisen toiminnan epäilyjä paljastuu vuosittain muutama. Koska vilppi kyseenalaistaa helposti koko yhteisön uskottavuuden ja toiminnan, sen paljastumiseen suhtaudutaan lähes aina ristiriitaisin tuntein. Parhaassa tapauksessa tapauksesta otetaan opiksi ja tilanne korjataan, pahimmassa ilmiantaja itse joutuu pelottelun tai nuhtelun kohteeksi.
- Mitä sitten konkreettisesti pitää tehdä, kun havaitsee vilpin tai varkauden tapahtuneen? Jos joku on esimerkiksi varastanut tutkimustuloksia ja julkaissut ne jo jossain tieteellisessä aikakauslehdessä, niin vahinkohan on jo tapahtunut. Eikö siitä seuraa ainoastaan ylimääräistä päänsärkyä, jos tilannetta lähdetään vielä penkomaan? kuului yleisökysymys.
Palo myönsi, että tilanne on tukala, mutta kannusti kuitenkin paljastamaan tapauksen. Tieteellisessä vilpissä kun on kyse aina myös tiedeyhteisön uskottavuudesta. Pitkällä tähtäimellä on tärkeää, että väärinkäytökset tuodaan julki, vaikka yksittäisessä tapauksessa ei vahinkoja voitaisikaan enää korjata.
Palo lainasi amerikkalaisen C.K. Gunsaluksen ohjeita ilmiannon vaiheista: ensiksi kannattaa miettiä löytyisikö epäilyille muita, vähemmän dramaattisia selityksiä. Jos edelleen olet sitä mieltä, että kyse on vilpistä, kannattaa kerätä todisteita, lähestyä asiaa kysellen eikä syyttäen sekä hankkia neuvoja ulkopuolelta. Myös omat motiivit ilmiantoon kannattaa aina käydä läpi.
Palo puhui Tutkimuseettisen neuvottelukunnan järjestämässä Tutkijan ammattietiikka -seminaarissa 12.11. yliopiston päärakennuksessa.
Uutta Apajan Internet-palvelussa http://apaja.helsinki.fi ovat nyt työnhakupalvelut. Akateemisella työnhakijalla on mahdollisuus palvelun kautta markkinoida omaa osaamistaan. Työnantajilla on puolestaan mahdollisuus etsiä palvelusta tarpeisiinsa soveltuvia työntekijöitä.
Apajan Internet-palvelu tarjoaa myös verkkokursseja, jotka tähtäävät työllistymisvalmiuksen tehostamiseen. Verkkokurssit suoritetaan kokonaisuudessaan etäopiskeluna Internetin kautta.
Toimitus
