Einar Eriksson on Suomen ensimmäinen villieläimiin erikoistunut eläinlääkäri. Kävimme eläinsairaalassa toteamassa, kuinka hyvin hän tulee toimeen huuhkajan, naakan, nuolihaukan ja ihmistenkin kanssa. Eriksson on myös kurssittanut Helsingin palolaitosta eläinten kiinniottamisessa ja käsittelyssä.
Kuin tilauksesta samaan aikaan pieneläinklikalle tuotiin pahvilaatikossa Seurasaaressa kiinniotettu huuhkaja. Eriksson totesi oitis, että siltä on molemmat jalat poikki.
Röntgentutkimus paljasti diagnoosin oikeaksi. Huuhkaja käyttäytyi Erikssonin käsissä ihmeen rauhallisesti. Niin myös samalla kertaa kuvaukseen joutunut naakka. Mutta olkavarsivammastaan huolimatta se karkasi siteistään heti, kun Eriksson poistui säteilyvaaran vuoksi huoneesta. Vaikeuksista huolimatta Eriksson tuli hyvin toimeen myös röntgenhoitajan kanssa, vaikka hän olikin tullut klinikalle "ihmispuolelta", kuten eläinlääkintatieteellinen slangi sanoo.
Eriksson valmistui eläinlääkäriksi kolme vuotta sitten. Hän jatkoi opintojaan Lontoossa vuoden intensiivikurssilla villieläinten terveydenhuollosta ja suoritti MSc-tutkinnon. Nyt hän on eläinsairaalan avustava klinikkalääkäri ja opettaa eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa villien ja eksoottisten eläinten hoitoa.
Valtakunnallista kuuluisuutta hän on saavuttanut, kun Helsingin palolaitos tarvitsi opetusta villieläinten kiinniotossa ja käsittelyssä. Palomiesten kurssitusta jatkettaneen vuosittain.
- Palokuntaanhan ihmiset yleensä ottavat yhteyttä, jos kissa on puussa tai tavataan joku outo eläin haavoittuneena. Palokunta tuo niitä meille kuukausittain. Kissan muuten annetaan nykyisin olla kolme päivää puussa ennen kuin toimenpiteisiin ryhdytään, Eriksson valistaa.
Kursseilla kehiteltiin erilaisia välineitä eläinten kiinniottamiseen. Yksi sellainen on teleskooppivartinen haavi, jonka voi sulkea vaijerilla, kun veijari on saatu menemään pussiin. Paimensauvaa muistuttaa joutsenkoukku, jolla lintua on hyvä tarttua kaulasta.
- Eläimen selviytymisen kannalta tärkeintä on kiinniottotekniikka. Ei saisi vahingoittaa eläintä, ja pitäisi varoa myös telomasta itseään.
- Eläimet ovat kiinnostaneet minua pikkupojasta asti. Meillä oli kotona monenlaisia lintuja ja pienjyrsijöitä. Vuohen vein näytteille kouluunkin, mutta siellä se hermostuksissaan teki papanat kateederille. Nykyisin olen vienyt potilaita kotihoitoon, että omat lapset pääsisivät tutustumaan eläimiin.
Eläinsairaalassa Eriksson on hoitanut mm. hyljettä, iguaania, käärmeitä, joutsenta, nuolihaukkaa, merihanhea ja lehtokurppaa. Hoidetut villieläimet palautetaan luontoon, kuten lakikin määrää.