ARTIKKELIT 7/96
Ullakoiden kätköistä
Vanhojen yliopistorakennusten ullakot kätkevät
monenlaista laitosten menneisyydestä kertovaa tavaraa.
Joukkoon mahtuu myös yksityishenkilöiden omaisuutta.
Historian havinaa kaivetaan päivänvaloon remonttien tai
siivousten yhteydessä.
Arkullinen piirustuksia
Fysiikan rakennuksen ullakolta löydettiin viime talvena
raskas puuarkku, jonka päällä luki "Talon
piirustukset 1909-11". Arkku sisälsi 161
alkuperäistä rakennuspiirustusta ja n. 60 sinikopiota.
Kaikki liittyvät arkkitehti Gustaf Nyströmin
suunnittelemaan fysiikan laitoksen ja nk. esimiehen asunnon
(Fontellin talo) rakentamisvaiheeseen. Piirustukset ovat
pääasiassa työpiirustuksia ja toteutuskuvia
nimenomaan työmaan käyttöön. Suurimmat ovat
jopa kolme metriä pitkiä kartongille piirrettyjä
koristeaiheiden kuvia mittakaavassa yksi yhteen. Kokoelmalla
tuskin on merkittävää esteettistä arvoa.
Detaljipiirustusten säilyminen tässä laajuudessa
ei kuitenkaan ole aivan tavanomaista.
Kadonnut taulu
Tyhjennettäessä Fabianinkatu 35:n ullakkoa
kesällä 1996 löytyi hävinneeksi luultu taulu,
taiteilija Sigurd Wettenhovi-Aspan (alk. Wettenhoff-Asp) omakuva
vuodelta 1895. Kullatuissa kehyksissä oleva pastellimaalaus
paperille oli todettu kadonneeksi siinä yhteydessä, kun
farmasian ullakolla säilössä ollut
Wettenhovi-Aspan kokoelma siirrettiin yliopiston museoon vuonna
1980.
Wettenhovi-Aspan isä oli yliopiston anatomian professori
Georg Henrik Asp, mikä selittää kokoelman
sijainnin entisen anatomiatalon ullakolla. Asp julkaisi monia
teoksia fysiologian ja histologian alalta. Yhdessä
puolisonsa Mathilda Sofian (o.s. Wettenhoff) kanssa Asp perusti
vuonna 1868 Helsinkiin yksityisen naisvoimistelulaitoksen
sekä vuonna 1874 sairasvoimistelulaitoksen, jossa annettiin
opetusta lääketieteen kandidaateille ja
voimistelunopettajille. Aspin tullessa anatomian professoriksi
1884 vallitsivat anatomiassa holtittomat tavat. Ylioppilaat
joivat punssia, polttivat, pelasivat korttia, lauloivat ja
hoilasivat. Aspin ehdotuksesta konsistori sääti
järjestyssäännöt, jotka tekivät lopun
vallattomuudesta.
Taideteoksen kunto oli löydettäessä kehno.
Taustaltaan taulu oli kauttaaltaan pulunjätösten
kuorruttama ja kuin ihmeen kaupalla puluilta säästyneen
varsinaisen maalauksen paperi repeytynyt. Taulun nuori, tuikean
näköinen mustapartainen mies pystyraidallisessa
puvussaan katsoo kuitenkin kirkkain silmin suoraan ulos
kuvasta.
Georg Sigurd Wettenhovi-Aspa (1870-1946) oli omaperäinen
taiteilija, joka kokeili mm. taidemaalarina,
kuvanveistäjänä ja kirjailijana.
Kvasifilosofisissa kirjallisissa tutkielmissaan hän mm.
pyrki osoittamaan suomen kielen jonkinlaiseksi ihmissuvun
alkukieleksi. Kirjallisista kannanotoistaan mainittakoon
myös "Nauloja kieltolain ruumisarkkuun".
Kuvanveistäjä Aspan töitä on arvostettu
Ateneumiin saakka. Mielikuvitukselliset maalaukset
jäivät kuitenkin puutteellisen ammattikoulutuksen ja
ulkonaisen tehon tavoittelun vuoksi yleensä tyhjiksi.
Niilon akvarellit
Edellä mainitulta ullakolta löytyi myös yliopiston
kursorin eli vahtimestarin Karl August Haglundin (myöh.
Hakalehto) perhekunnalle kuuluneita esineitä vuoden 1920
tienoilta, mm. Niilo-pojan kouluaikaisia piirroksia ja
maalauksia. Niilo Hakalehdosta tuli sittemmin
lääninrovasti, jonka lapsista mainittakoon
kunnallisvaikuttaja Ilkka Hakalehto. o
Eija Vuori
