Myönteisen ajattelun taitojen kauppa käy hyvin. Positiivista ajattelua voi opetella kirjojen avulla, kursseilla tai vaikkapa kirjekurssilla. Koulukuntia, suuntauksia ja painotuseroja on hämmennykseen asti. Alaa rasittaa kuitenkin mielikuva amerikkalaisesta hömpästä, taikatempuista, rajatietoudesta ja muusta väheksyvästä määrittelystä.
-Ajatteluun liittyvä kirjallisuutta myydään yhä enemmän, kertoo Riitta Junninen Akateemisesta kirjakaupasta.
Hyvä itsetunto ja ajattele positiivisesti -oppaat ovat suosituimpia, ja nousussa ovat parisuhteen positiivisen ajattelun oppaat ja NLP eli neurolingvistinen ohjelmointi. Ostajat kysyvät sekä tieteeseen että ns. rajatietoon nojaavia oppaita. Ilmeisesti he saavat mitä haluavat, sillä oppaita ei ole pettyneinä palautettu.
- Rajatietouden kirjallisuus, kuten esimerkiksi astrologia ja unikirjat, ovat menettäneet hiukan suosiotaan, kertoo myyjä Tuulikki Bäckman Era Nova Bookshopista. Suosituinta on kirjallisuus, joka neuvoo, miten ihmiset voivat itse tehdä jotain itselleen ja elämälleen. Tämän hetken myyntihitti on amerikkalaisen James Redfieldin Yhdeksän oivalluksen tie.
Myönteistä ajattelua voi opiskella myös kirjeitse. Kirjeopisto Via Savonlinnasta tarjoaa elämäntaidollisia eväitä kirjekurssin ja henkilökohtaisen ohjauksen muodossa.
- Elämäntaidollisia eväitä opitaan ja koko persoonallisuutta kehitetään positiivisuuden kautta, kertoo kirjeopiston opettaja, psykologi, YTM Terttu Seppänen kertoo.
- Peruspaketin 10 vihkosta käydään omassa tahdissa läpi, ei kuitenkaan liian nopeasti. Samaan hintaan saa rajattomasti yksilöllistä ohjausta opistolta tarpeen mukaan, Seppänen sanoo. Myönteisen tuloksen saavuttamiseen kuluu 2-3 vuotta.
Logonomi Anja Valtonen on vetänyt mm. Virkailijain kansalaisopistossa työelämän NLP-kursseja. Nelipäiväisellä kurssilla parannetaan vuorovaikutustaitoja, opitaan tuntemaan omaa viestintä- ja toimintatyyliä ja harjaannutaan samalla muiden sanallisen ja kehollisen viestinnän tunnistamiseen.
Muutaman päivän kurssi ei tarjoa taivaita, mutta jo vähäisilläkin perusvälineillä voidaan saada pysyvää parannusta arjen vuorovaikutukseen.
- NLP ei tarjoa keinoja toisten manipulointiin. Ihmiset erottavat aidon ja epäaidon kanssakäymisen tai vaikuttamisyritykset toisistaan. Negatiivisia tunteita ei NLP:ssä kielletä, sillä ne ovat arvokasta palautetta esimerkiksi siitä, miten puhuja on ottanut huomioon kuulijan tilanteen. Positiivisten mielikuvien avulla ikävät muistot kierrätetään voiman lähteiksi, Valtonen selvittää.
Psykologi, VTK Keijo Tahkokallio ohjaa myönteisten elämäntaitojen koulutusta mm. Kriittisessä korkeakoulussa. - Jos ihminen saa tehtäväkseen kuoria mahdollisimman nopeasti ämpärillisen perunoita, hän ahdistuu niin valtavan määrän edessä. Mutta kun hän taas oivaltaa, että työhön on käytävä rauhallisesti mutta ripeästi, yksi peruna kerrallaan, on tavoitteiden ja tekemisen suhde vapauttava ja tuloksekas, Tahkokallio kuvailee.
Tahkokallion mukaan ajattelun- ja elämäntaitojen opettelussa kohtaavat järki ja tietoinen ajattelu, joita voidaan ohjata, sekä tunteet ja mielikuvat, joista ei saa suoranaista aistipalautetta ja joihin ei voi tietoisesti vaikuttaa.
- Mielikuvat voi kuitenkin valita: tunne täytyy saada järjen puolelle! Negatiiviset tunteet voivat suuntautua omaa toimintaa vastaan, mutta ne voivat toimia myös vauhtia antavana voimavarana. Suomalainen sisu on hyvä esimerkki tästä, Tahkokallio lohduttaa.
Keijo Tahkokallio kehottaa kriittisyyteen myönteisen ajattelun opetusta valitessa. Ohjauksessa tulee huomioida sekä tunne- että asiataso.
- Jos aina onnistuessaan ajattelee, että tämä johtui muista, ja epäonnistuessaan taas, että tämä johtui minusta, onnistumisen mahdollisuudet vähenevät, Salmela-Aro sanoo. Ajattelutapoja voidaan muuttaa, vaikkakin sekä negatiivisten että positiivisten kehien rakenteet istuvat tiukassa.
- Yhtä totuutta ei miltään kursseilta voi löytyä. Syvät, monimutkaiset ongelmat vaativat todennäköisesti pitkää prosessointia ja aktiivista omaa työskentelyä, mutta lyhyelläkin kurssilla tai terapialla voi kuitenkin saada psyykkiset prosessit käyntiin. On tärkeää saada impulsseja omien henkisten voimavarojen keruuseen ja vahvistamiseen. Lievemmät psyykkiset pulmat hoituvat hyvin itsehoidollakin ja läheisten tuella, sanoo yleisen psykologian assistentti, psyk. lis. Kirsti Lonka.
- Myönteisen ajattelun tarve ja kysyntä korreloi selvästi psykologian uuden ratkaisukeskeisen suuntauksen kanssa. "Ei siis pidä etsiä aina piilevää depressiota, vaan piilevää iloa", Lonka siteeraa Ben Furmania. Positiivisuus ei ole pinnallisuutta eikä se tarkoita kritiikittömyyttä. Negatiivisuus ei ole sen realistisempaa kuin positiivisuuskaan.
Myönteisen ajattelun teoriat eivät Longan mukaan ole huuhaata. NLP:ssä on sen epätieteellisestä nimestä huolimatta kyse hyvästä ideasta ja käytännön psykologiasta.
- Jos on huoli työpaikan menettämisen puolesta, vastareaktio ja kyllästyminen on ymmärrettävää. "Keep smiling" ei oikein innosta, kun on hätä. Muutenkin tuntuu, että moni myönteisen ajattelun kurssi antaa kyllä tsemppiä lisää, jos työpaikalla ei ole vakavia ongelmia, mutta syviin rakenteisiin se ei auta, Vitie toteaa.
Vitie itse on vetänyt "uskallatko uudistua" ja "muutosrohkeutta" -tyylisiä kursseja valtion hallinnon työntekijöille. Myös esimiehen uutta roolia innostavana kannustajana ja luovan ilmapiirin luojana opetellaan usein. Tämä näkyy Vitien mukaan muuallakin: varsin suosittuahan on Curt Lindströmin hengen mukainen "haluatteko olla maailmanmestareita?" -opetus.
MAARIT PUTTONEN
Tieto 96 -messuilla Helsingin Wanhassa Satamassa on luentosali ääriään myöten täynnä. Luentoaan pitävä NLP-valmentaja (Neuro-Linguistic Programming) Terttu Grönfors on tyynen ja tasapainoisen oloinen nainen, joka voi silminnähden hyvin. Yleisö kuuntelee hievahtamatta, ja luennon loputtua kysymysten virta ei katkea ennenkuin se katkaistaan. Innokkaimmat jäävät jonottamaan päästäkseen kysymään vielä jotain.
Terttu Grönfors kouluttaa asiakkaitaan katsomaan itseään, ympäristöään ja tulevaisuuttaan uudella tavalla. Holistisuutta, prosessien hyväksymistä, joustavuutta!
- Nykyinen ajattelumallimme periytyy 1600-luvulta. Meillä on taipumus yksinkertaistaa asioiden syy ja seuraus -suhteita, ja se ei vastaa todellisuutta. Niin kauan kuin keräämme informaatiota ympäristöstämme sen mukaan mikä sopii meidän omaan ajattelumalliimme, meiltä jää näkemättä kaikki muu. Olennaista oman hyvinvointimme kannalta on oppia hyväksymään erilaisuus käyttövoimana. Jos näemme erilaisuuden ja muutoksen uhkana, joudumme elämään jatkuvassa ristiriidassa ympäristömme kanssa.
- Ihminen toimii hyvin pitkälle uskomusten varassa. Toiset auttavat meitä ja toiset rajoittavat. Uskomuksen syntyyn riittää usein yksi kokemus. Jos meillä esimerkiksi on uskomus, että emme opi jotain asiaa, näin luultavasti käykin. Se, miten asennoidumme asioihin ja ihmisiin määrää sen, mitä niiltä saamme, Grönfors toteaa.
- Olennaista on vuorovaikutuksen opettelu. Rajoittavat uskomukset eivät muutu, ellei kohtaamiselle jää tilaa. En usko, että ihmisen käytöstä voi kovinkaan paljoa muuttaa ulkoapäin, Grönfors varoittaa. Grönforsin ajatukset tuntuvat saavan kaikupohjaa etenkin yritysmaailmassa.
- Töitä on riittänyt enemmän kuin jaksaa tehdä. Huomaan, että yrityksiltä ovat loppuneet keinot muuttuvan maailman hallitsemiseen, ja siellä ollaan hyvin valmiita kokeilemaan uusia lähestymistapoja.
SAIJA USKI
